Yhteystiedot

Sisä-Savon perinneyhdistys ry
Kuopiontie 1
77700 Rautalampi

Puheenjohtaja

Eila Kaijärvi-Pekkola

Puh. 050 304 2809 

eila.kaijarvi(at)pp.netsor.fi

 

Kolikkoinmäen työläiskotimuseo

Kolikkoinmäki sijaitsee Suonenjoella Iisveden taajamassa. Kolikkoinmäestä muodostui asuinalue Iisveden sahojen työläisille. Aluetta on kutsuttu myös "Savon Pispalaksi".

 
Kolikkoinmäen työläiskotimuseon on perustanut v. 1983 Suonenjoen kaupunki. Työläiskotimuseo on entisöity 1950-luvun asuun lähinnä Kolikkoinmäeltä kerätyillä esineillä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Opetuspaketti koululaisille

 

 

Iisveden sahateollisuutta ja tehtaanjohtajan elämää

Metsäteollisuudesta tuli tärkeä elinkeino Itä-Suomeen 1880-luvun jälkipuoliskolla. Iisvedelle kasvoi 1800-lopulta alkaen puunjalostusteollisuuskeskittymä, sillä paikkakunnalla oli mainiot sisävesi- ja rautatieyhteydet, joita puutavarankuljetus tarvitsi. Rautatieasema valmistui Iisvedelle vuonna 1889. Iisveden satama on ollut maamme tärkeimpiä sisävesiliikenteen satamia.

Iisveden sahaustoiminta oli kukoistavimmillaan 1920-luvulla. Iisveden taajama laajeni lopulta neljän sahan sekä vilkkaan sataman ja rautatie-aseman yhdyskunnaksi. Esimerkiksi yhä toiminnassa oleva Iisveden Metsä Oy:n saha valmistui vuonna 1924. Töitä oli tarjolla paljon ja keväisin paikalle tuli satoja miehiä, jotka kutsuivat paikkaa Ameriikaksi. Sahateollisuus alkoi supistua kuitenkin jo 1950-luvulla, jolloin Kymin saha lopetti toimintansa. Rauma-Repolalle siirtynyt Peuran saha suljettiin vuonna 1983.

Sahojen työntekijät rakensivat ennen itselleen asuntonsa työpaikan läheisyyteen. Esimerkiksi Kolikkoinmäki rakentui kaavoittamattomalle maalle, jonka omisti aiemmin puutavarayhtiö Saastamoinen oy. Kolikkoinmäkeä kutsutaan Savon Pispalaksi, sillä suuressa teollisuuskaupungissa Tampereella on sen niminen kuuluisa työläisten asuma-alue. Alue muodostui pääosin vuosien 1919-27 välisenä aikana. Kapean kujan molemmin puolin rakennettiin rakennukset aivan vieri viereen. Koska tonttimaasta oli pula, moni asukas myi tontin toisen puolikkaan eteenpäin. Rakennukset tehtiin omin voimin, lautatavaraa ostettiin läheisiltä sahoilta. Ahtaus vallitsi myös mökkien sisällä. Pienessä hellahuoneessa saattoi asua oman perheen lisäksi kymmenkuntakin väliaikaista majoittujaa.

Vuodesta 1983 alkaen Kolikkoinmäellä on toiminut työläiskotimuseo. Rakennuksessa asui ennen Miettisten perhe. On tärkeää, että on saatu säilymään alkuperäistä ja omaleimaista sisäsavolaista työväen kulttuuriperintöä. Kolikkoinmäeltä on kotoisin esimerkiksi tunnettu suomalainen säveltäjä, sanoittaja ja käsikirjoittaja Lauri Jauhiainen (1925-2003). Iisveden itärannalla olevassa rinteessä, Venetsiassa on samantyyppinen, mutta pienempi asuinalue kuin Kolikkoinmäki.

Katso myös: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/18/kolikkoinmaki-savon-pispala

Kolikkoinmäen tehtäväpaketin voi tilata Arkkitehtuuri- ja ympäristökoulu Lastun lastenkulttuurikeskuksesta p. 050 326 7243

 

 

 

Tehtaanjohtajan elämää

Rautalampilainen puutavaraliikemies ja suurtilallinen Heikki Peura (1870-1937) perusti ensimmäisenä Iisvedelle sahan vuonna 1896. Sahan lisäksi Peuran toimialaan kuuluivat Iisvedellä mylly, lankarullatehdas, tiilitehdas, hiilipolttimo, kauppa ja liikennöinti höyrylaivoilla.

Lopulta Heikki Peura nousi merkittävien savolaisten metsäteollisuusyrittäjien joukkoon kahden teollisuuskeskittymänsä ansiosta. Iisveden Sahan jälkeen Peura osti Haminalahden kartanon ja perusti Kuopion Pitkäänlahteen sahan vuonna 1911. Peura Oy:lla oli kansainväliset kauppasuhteet. Kauppaa tehtiin mm. Keski-Eurooppaan ja Englantiin. Heikki Peura oli noin 500 ihmisen isäntä tai työnantaja. Maaomaisuutta hänellä oli lähes 13 000 hehtaaria. Peuralle myönnettiin kauppaneuvoksen arvo vuonna 1923.

Heikki Peura asui vaimonsa Ainan (1872-1940) ja kahden lapsensa (Aino Ester Elisabet ”Liisa” 1894-1963 ja Heikki Arvid 1895-1968) kanssa Rautalammilla Korholan kartanossa. Heikki ja Aina avioituivat vuonna 1893 ja häät kestivät kolme päivää. Ensimmäinen päivä juhlittiin morsiamen kotona Hinkkalassa, toinen Heikin kotona Laukaan Vatialla ja kolmas Korholassa. Aluksi Peurat tehostivat Korholan tilan viljelyä. He perustivat tilalle muun muassa meijerikoulun. Korholan voita vietiin esimerkiksi Tanskaan sekä suurkaupungeista Pietariin ja Lontooseen.

Korhola on Rautalammin vanhimpia tiloja ja on ollut olemassa jo ennen Rautalammin emäpitäjän perustamista vuonna 1561. Korholan kartano eli ”hovi” sijaitsee runsaan kilometrin päässä Rautalammin keskustasta viehättävän peltomaiseman ympäröimänä. Korholan kartanon päärakennus on vuodelta 1868. Korholan sisustuksesta huokui tyypillinen maaseudun säätyläiskodin ilme. Seinillä oli taideteoksia, huonekalut olivat koristeellisia tyylihuonekaluja ja saleissa oli suuria huonekasveja.

Aina Peura aloitti museoesineiden keräämisen ja museoharrastuksen 1900-luvun alussa. Hän huolestui tuolloin, sillä 1900-luvun alussa alkoi maaseudun perinteinen kansanomainen kulttuuri vanhoine työvälineineen väistyä uusien innovaatioiden ja menetelmien sekä teollisen vallankumouksen tieltä. Lopulta Aina Peura perusti vuonna 1938 yhä toiminnassa olevan Rautalammin museon.

Kuvapaketin Peuran perheen elämästä Korholan kartanossa voi tilata Rautalammin museosta p. 044 753 0140

Teksti ja kuvat Leni Koukkari, Rautalammin museo